Pikku on hurjan suurisydäminen kaveri, jonka kanssa tärkeintä on ottaa asiat rennosti, sen enempää hampaita kiristelemättä. Sen jättiläismäinen olemus saa välillä ihmiset kaikkoamaan kauemmaksi varoen, vaikka oikeasti tamma tahtoisi enintään tarkistaa taskut herkkujen varalta. Toisinaan hölmö, mutta suloinen Pikku sulattaa tutustumisen jälkeen lähes poikkeuksetta kaikkien sydämet.

 

Hoidettaessa Pikku on utelias ja kiltti, mutta tarvitsee kuitenkin määrätietoisen hoitajan. Humoristinen asennekin vie jo pitkälle, kun välillä tamma päättää kakata ruokakuppiinsa, tai säikähtää katonrajassa lentelevää lintua. Ilkeä Pikku ei osaa olla, mutta välillä se saattaa tahattomasti tyhmyyttään ahdistaa hoitajansa yhteen nurkkaan tai astua vaikka jalkapöydän päälle. Herkkäsuinen tamma ei tykkää yhtään kuolainten suuhun laitosta, ja pyrkii usein niissä tilanteissa karkaamaan varustajansa ulottumattomiin.

Laidunkaveriksi Pikkulle kelpaa kuka vain, sillä leppoisa tamma keskittyy tarhassa lähinnä syömiseen. Tarhasta hakiessa saa sen perään huudella useammankin kertaa, kunnes se joko rymistää paikalle kaviot jytisten tai jättää hakemisen hoitajalleen - vaikka sitten laitumen peränurkasta.

 

Ratsuna Pikku on vähän keskittymiskyvytön, muttei mahdoton tapaus. Monet sanovat suurta tammaa helpoksi ja yksinkertaiseksi, mikä onkin tietyiltä osin totta. Kun vaativuustaso nousee, joutuu ratsastajakin käyttämään vatsalihaksiaan ja tekemään rauhallisia puolipidätteitä, kun tamma mielelläänpuksuttaisi eteenpäin tasapaksuisena makkarana. Pikku kulkee jo heti alkutunnista helposti pohkeen edessä, muttei tykkää kovista otteista suussaan. Siksi pidätteitä on tärkeä tehdä rauhallisesti ja istuntaa käyttäen.

Esteillä tamma tarvitsee rauhallista istuntaa, eikä siedä eteentuuppausta. Suuren jätin tarvitsee saada askeleet just eikä melkein sopimaan, joten varsinkin esteiden välissä tulee tehdä töitä. Itse esteet kyllä ylittyvät lähes poikkeuksetta varsin oudoistakin paikoista, joten sen puoleen Pikkun selkään voi laittaa vasta-alkajankin - jos onnistuu pysymään välillä hiukan kummallisemmissakin hypyissä.. Korkeushyppääjä tämä jykevä neiti ei missään nimessä ole, mutta nauttii silti harvoista hyppykerroistaan täysin siemauksin, ja saattaakin joskus innostua liiaksi kiihdyttelemään..

Maastossa Pikku on helposti hereillä, mutta loppujen lopuksi harvoin säikkyy mitään. Se kuuntelee kuitenkin entistä herkemmin ratsastajaansa, joten jos selässä istuu hyvin vastentahtoinen maastoilija, tai pelokas, ottaa Pikku helposti ritolat kotiin.